Tänään oon edelleen kiehunu pääni sisällä X:lle. Laitoin aamulla vielä viestin, et olethan ottanut vielä ne ja ne asiat (mielestäni niistä ei oo aiemmin ollu puhetta). No aikoi vielä tarkistaa et ne on siellä mun kamojen seassa.
Oon miettiny päivän aikana mitä kaikkea "ilkeää" voisin toiselle sanoa. Toisaalta yritän käyttäytyä asiallisesti, kiittää tavaroista. Haluan hoitaa asian nopeasti pois alta. En halua, et mahdollisesti viimeisestä tapaamisesta jää pa**amaku suuhun. Ymmärrätte ehkä mitä tarkoitan.
Oon tainnu aiemmin mainita, ettei me riidelty koskaan. Koskaan! X ei osannu, eikä se pienestä ja mun vähän suuremmista riitelyn yrityksistä lähtenyt koskaan mukaan. Eli jokainen tietää ettei yksinkään voi riidellä tai ainakaan se ei oo kivaa. Oon kiitollinen siitä, et tässä suhteessa vähän rauhoituin. En enää ottanut asioita niin kirjaimellisesti ja opin suodattamaan paljonkin asioita. Oon kuitenki miettiny nyt, et oisko se riitely auttanut nyt erovaiheessa. Se et oisin saanu huutaa toiselle naama punaisena, eikä niin et mää yksin tai ystävien kanssa oon puinu näitä asioita...no mene ja tiedä. Myöhäistä se nyt on.
Olen myös tajunnu mitä haluan. Mitä oikeasti haluan. Olen jossain asioissa valmis kompromissiin, jos toinenkin on valmis. Mutta isoista asioista mitä haluan, niin en ole valmis luopumaan (no, eihän elämästä koskaan tiiä mitä eteen tulee). Niitä isoja asioita ei oo ku kaks. Olla onnellinen ja lapsi/lapsia jos luoja sen suo (tuo lapsien saaminen ku ei oo niin itsestään selvää).
Mut tässä mun mietteitä tältä päivää. Niin ja haluisin kertoo jotain teille, mutta jätetään se vielä salaisuudeksi ;) Onneksi hyviäkin asioita tapahtuu tän kaiken pa**an keskellä...
p.s. niin ja mietin, et mikä mua hymyilyttää? moni asia. esim. nää mun ajatukset saattaa enemmän hymyilyttää kuin itkettää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti