Hah

Ja mites se ystävänpäivä menikään? rakkautta, romantiikka, kukkia, suklaata....ei todellakaan*.

Huomenna tarkoitus lähteä pidennetylle viikonloppulomalle ja eiköhän auto hajoa. muutama kirosana pääs. ihan vaan muutama. kymmenen, sata. Onneksi autoa ei reissuun tarvita, mutta koira oli tarkoitus viedä hoitoon.

Nyt asiat järjestelty niin että koira pääsee hoitoon ja me päästään lomalle. Jee.

Rahaa ei sit lomalla käytetä. Menoja taas tulossa paljon. Eläinlääkäri ensi viikolla, auto ja mitä vielä. Kasa laskuja. On tää aikuisen elämä hankalaa.

Ja mikä huvittavinta - aina kun on tarkoitus lähteä jonnekin tai tehdä jotain erikoista, niin aina sattuu jotain vastoinkäymisiä - meistä riippumattomia. Vissiin ei kannata mitään enää suunnitella/odottaa, ei se kuitenkaan putkeen mene.

Mukavaa ystävänpäivää :)

*työvuorot menny ristiin, aamulla toinen jäi nukkumaan ja nyt ehkä vajaa tunti ehditään nähdä ennen kuin on pakko mennä nukkumaan, jotta aamulla jaksaa töissä käväistä.

Lupauduin

...vaikka ei olisi pitänyt, mutta ei oo vaihtoehtoja.

Nyt tuntuu et taas menen äärirajoilla. Ihan kaikessa. Milloin mää opin? Pitääkö tulla jotain mikä totaalisesti pysäyttää mut, vai voisinko vaan oppia sanomaan ei. Ei. Ei pitäis olla vaikeeta, mutta tuntuu ihan liian vaikealta.

Mihin lupauduin? 

Sunnuntaina tekeen iltavuoron, eurot vaan pyöri silmissä.

Joskus se kannattaa!

Joskus kannattaa valittaa, jos ei ole tyytyväinen siihen mitä saa. Ja varsinkin silloin jos kyseessä on palvelu tms. joka maksaa ja paljon! Ei tässä rahaa nyt niin liikaa ole, etten odottaisi/vaatisi rahoilleni vastinetta. No onneksi tällä kertaa annoin kirjallista palautetta ja sain korvausta. Ja rivien välistä* tuli fiilis, etten ole ensimmäinen joka asiasta mainitsee.

Monta kertaa olen miettinyt, että pitäisi antaa palautetta niin hyvää kuin huonoa...mutta ainahan se jää. Ihan oikeasti se jää aina, mutta koska nyt sain hyvää vastapalautetta ja korvausten kera. Seuraavalla kerralla kun on aihetta antaa positiivistä palautetta niin lupaan antaa. Sitä kun saa ihan liian harvoin ja kuinka hyvälle mielelle siitä saa toisen. Ei ole niin suuri vaiva minulta.

*muutama vuosi asiakaspalvelussa esimiestehtävissä, on opettanut tiettyä palautteen antoa sekä vastaanottoa. ei menny sekään työura hukkaan :D kultaiset kaaret, ei niitä silti ole ikävä...

Työvahti

Eilen oltiin palstalla tekemässä perustuksia ja mukana tietenki oli työvahti. Reppana vaan väsy kesken touhun ja nukkuakin piti. On se vaan niin lutunen <3

Pieneen tilaan se menee - vielä

Sillä aikaa ku palstavahti tarkkaili meitä/nukkui muru käänsi maata ja minä kannoin autosta tavaraa, kasasin kompostia, säilytyslaatikkoa ja kalkitin maata. Kaikessa noissa se muru auttoi mua :D mut on se vaan pakko sanoa, et on se kivaa puuhaa. Samalla ku tulee oltua ulkona, tulee tehtyä jotain. Ehkä kesän lopulla päästään nauttimaan oman maan sadosta.

Rahasta sen verran, et kyllä me tiedettiin et palsta imee alkuun rahaa, mut sitten tulee kaikkea kivaa eteen ja haluis sitä tätä ja tota hankkia. Kunnon perustat jos tekee, niin eiköhän se palkita jossain vaiheessa.

Mut palataan vielä eiliseen. Työteliään päivän päätteeksi me sit sohvalla maattiin ja katsotiin tv:tä (vähä herkuteltiin). Ihanaa vaan olla, varsinki ku koko viikko on mennyt "vahtivuoroa" vaihtamalla. Hassua miten aikataulut on menny ihan ristiin. Toisaalta se on ollut hyvä asia, pennun ei oo tarvinnu olla kauaa yksin.