perjantai 28. lokakuuta 2011
UGG
Nyt jotain ihan muuta....en usko, että mitään päivän asu kuvia yms. tuutte näkemään. Mut oli vaan pakko mainita, et ostin Ugg:t pari viikkoa sitten. Nyt ku katon niitä, niin arvaatte varmaan mitä tulee mieleen....se aika ku kaikki oli hyvin ja olin autuaan tietämätön mitä edessä tulee olemaan.
p.s. mainitsin jossain aiemmin, et tää mun asunto on ns. toiminu varastona. Täällä on mm. ikean sinisiä kasseja x määrä, kesällä ostetun tv:n pahvit (X:n mielestä sitä ei kannattanu heittää menemään, koska koskaan ei tiiä jos sitä tarvii) nyt ajattelen et se oli enne!!! Mut joo, se tulee hakemaan multa noita tavaroita nyt, niin saadaan maanantaina muutettua mun kamat ja jos sitä kiinnostaa niin se voi alkaa jo pakkaamaan niitä viikonlopun aikana. Ja tarkoitus on et meen sinne ma-aamuna, ja sit ku se pääsee töistä, niin saatais muutettua mun kamat mahd. pian. Ti ja Ke on mulla pitkiä iltoja ja lähden varmaan to-su "kotiin".
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Sadie täällä taas hei! En tiedä tosiaan kiinnostaako sua lukea muiden samankaltasia kokemuksia sun omassa blogissasi, mutta haluan vaan kertoa, että tiedän tunteesi. Välillä tuntuu kuin lukisi omaa blogiaan. Kirjotin vuodesta 2008-2010 vuoteen blogia joka on salasanan takia tunnistamisen pelossa ja oman tuskani vuoksi. Minun ja minun herra X.ni tarina alkoi heinäkuussa 2009. Hän ei vastannut täysin miesihannettani, mutta voi jestas miten hän vei minut mukanaan. Ihastuin todella nopeasti. Ensimmäinen välirikko tuli lokakuussa? 09. Silloin minua harmitti, mutta ajattelin että pääsen siitä yli. Kunnes hän otti yhteyttä ja homma alkoi alusta ja muuttui vakavammaksi. Kunnes hän tammikuussa veti maton jalkojeni alta ja jätti minut. Itkin itkin ja huusin ja itkin seuraavat kolme päivää. Se helpottaa yllättävän nopeasti. Hommasin laastarisuhteita -huono idea- ja totesin vain ettei kukaan muu kelpaa. Maaliskuussa välimme lämpenivät jälleen ja aloimme taas seurustella kunnes joskus juhannuksen jälkeen erosimme taas. Pyysin häntä miettimään ja ettei luovuttaisi niin helpolla, mutta lopulta hän todella tylysti muutti facebookin parisuhde statusta ja taaaaaaas itkin. Ja taas palasimme yhteen joskus lokakuussa kun emme vain voineet olla erossa. Suhteemme alkoi jo melkein toivomaan. muutin hänen naapuriinsa ja jätin hänet alle kuukausi tästä. En jaksanut pitää suhdettamme elossa yksin. Silloin hän sanoi etten olekaan niin tärkeä kuin hänen kaverinsa vaikka näin kuuluis olla, eikä hän pysty koskaan rakastumaan minuun. Taas vedettiin matto jalkojen alta, vaikka itse ehdotin eroa. Se oli hätäinen päätös. Vanhempani ovat eronneet ja lainasin äitiltäni kirjaa, joka on sellainen ero terapia kirja. Nimi oli muistaakseni jotain jälleenrakennus...plaaplaa. Se auttoi, mutta en voinut lukea sitä loppuun. Kuitenkin x:n kanssa päätettiin edes harrastaa seksiä yhdessä koska luopuminen oli niin tuskallista. Maaliskuun jälkeen emme ole olleet kuukauttakaan erossa. N. kuukausi sitten näin hänet toisen naisen kanssa ja se oli kamalaa. En halunnut enää koskaan nähdä koko miestä ja tein sen hänelle selväksi. Kaksi viikkoa siihen pystyin, kunnes ikävissäni laitoin viestiä. Nyt välimme ovat taas lämmenneet. Kai molemmat huomasi, ettei ole hyvä näinkään. Nyt hän taas puhuu naimisiin menosta ja puhuu minusta jo melkein tyttöystävänään. Minua pelottaa, että taas tulee siipeen, mutta minkäs sille tekee? Voiko ihmissuhteet lopulta olla muutakuin hankalaa ja tuskallista. Varmasti sinunkin eksäsi sinusta välittää. Ehkä hän todellakin kaipaa jonkinlaista vapautta, mutta lopulta kaipaa luoksesi. Nostan hattua, jos pystyt jatkamaan elämääsi ilman tällaisia kuvitelmia, minä en siihen pystynyt. Mutta aina on toivoa. Joko palata samaan tai saada parempaa. Kohtalon sanelemaa kaikki on. Anteeksi sekavasta tekstistä. Tunteesi on vaan niin tuttuja että, oli pakko kommentoida pidemmin.
-SADIE
Hei Sadie,
luin yhtä eroblogia, mut se hävis salasanan taa... eksyin sinne sattumalta. En ole vielä pystyny etsimällä etsimään muita eroblogeja. Varmaan ajan kanssa tutkin muidenkin blogeja.
Itse mietin kans julkisen blogin pitämistä, mutta jos yksikään saa tästä jotain on se sen arvoinen. En voi itsestäni ainakaan tällä hetkellä paljastaa mitään yksityiskohtaista. Olen ainoastaan yhdelle ystävälleni kertonut tämän osoitteen eli tosi anonyymisti mennään :)
Nää eroasiat ei oo koskaan helppoja. Mun kaikki erot (en tiiä onko vakavia suhteita ees ollu montaa ja mihin kategoriaan voi lukioaikaiset seurustelusuhteet laittaa?) on ollu aina ihan erilaisia. Sydän sanoo toista ja järki ehkä aivan muuta. Jokaisella erolla on ollu joku merkitys, toivottavasti tajuan tämän eron merkityksen jossain vaiheessa...
Lähetä kommentti