Viime yö tuli nukuttua todella huonosti. Kelasin yöllä tätä syksyä läpi ja yhtäkkiä tajusin, että oon ollu (lievästi) masentunut. Samat merkit mitä lukion toisella, mutta ei niin pitkällä.
Sain itseni raahattua yths:lle ja siellä minua odotti (samanikäinen kuin minä) terveydenhoitaja. Ajattelin, et ihan sama ja annoin palaa. Vuodatin vaan hänelle omaa tuskaani. Puhuin putkeen 45 minuuttia, terveydenhoitaja sanoi muutaman sanan vain, kunnes ilmoitti et aika alkaa loppumaan tai on jo menny yli. Lisäksi hän sanoi: katotaan sulle uus aika (sain sen parin viikon päähän) ja sit varmaan jossain vaiheessa tonne mielenterveyspuolelle vois hakee sulle aikaa.
Kysyin vielä, et miten toi uni asia? Ku en saa nukuttua? Siihen terveydenhoitaja sanoi, että haluasinko käydä akuuttilääkärillä, jos saisin jotain nukahtamislääkettä. Öööö...no totta hel****ssä. Sain ajan klo.12.
Lähdin ihan hyvillä mielin pois ja menin syömään (tosin en saanusyötyä) ja tajusin, kuinka terveydenhoitaja oli ehkä itsekin "shokissa" kaikesta mitä kerroin. Tuli vain sellainen fiilis, et se ei ehkä ihan tota kaikkea odottanut kuulevan. Oltiin kuitenkin samanikäisiä ja kerroin hänelle muitakin asioita kuin tämän parisuhdekuvion. Ja ainoot neuvot mitä se sanoi oli et koita jaksaa ja puhua jollekin ennen seuraavaa aikaa. Jep, koita jaksaa kaks viikkoo.
No, menin kahdentoista aikaan sinne lääkärille ja se sano, et kerro hänelle vielä niitä asioita, vaikka hän koneelta on lukenut terveydenhoitajan tekstin.
Ihana lääkäri.
Annoin taas palaa, mun 20 minuutin aika venyi yli puolituntiseksi. Hän oikeesti kuunteli ja sain hänelle uuden ajan viikon päähän. Hän vielä toivoi, että soittaisin huomenna mielenterveyspuolen kriisipäivystykseen, jos sieltä saisin vielä apua (ettei tarvi viikkoa odottaa). Ja antoi kaiken varalta Auroran päivystyksen yhteystiedot. Heh, en kyllä oo ajatellu mitään tekevän itselleni, mut kiva ku joku on oikeesti noin huolissaan. No, kuuluu sen työhön.
Sain rauhoittavia ja nukahtamislääkkeen, niitä otan jos on tarve. Mielialalääkettä en ottanut, mut sovittiin et ens viikolla katotaan se asia uudestaan. Hän oli valmis kirjoittamaan mulle opiskelukyvytön lapun, mut sovittiin et katsotaan sekin asia ensviikolla. Tää kun on väliviikko.
Lisäksi oon maininnu, et mulla on ollu jotain käsittelemättömiä asioita (mitkä on varmasti tän syksyn fiilikseen takana, enkä niitä ainakaaan tällä hetkellä ala täällä pohtimaan) ja nyt tiedän mikä on aiheuttanu tänä syksynä tämän mun reaktion menneeseen. Niin niihin asioihin saan kans apua, ensin vaan katotaan miten tää parisuhdekuvio menee ja sitten kaikkien kela yms. juttujen jälkeen pääsen jonkilaiseen terapiaan. Se, lääkärinainen oli ihana! Sanoi, että hän on tässä prosessissa mukana kokoajan. Tässä vaiheessa kun ei tiedä millainen tästä tasan tarkkaan tulee, mut ainakin hän pysyy mukana.
Sanoivat vielä, että en saa syyttää itseäni tästä tilanteesta ja nyt tärkeintä on tää mun vointi. Saada mut fyysisesti kuntoon (uni + ruoka), jotta jaksan käsitellä mahdolliset eteen tulevat asia.
Niin ja pyysivät, että ilmoitan X:lle mitä on tänään tapahtunut. Et mulla on ollu masennusta ja tästä syystä olen ollut vähän erilainen tänä syksynä. Laitoin viestillä asiat hänelle, katsotaan vastaako. Yritän nyt olla etten tämän viikon aikana enää mitään sille laita, ilmoittakoon hän itsestään jos haluaa. En tiiä vaan onko mussa voimia olla "kuulumaton".
Mut voin sanoa, että kannatti mennä sinne aamulla. Nyt on sellainen olo, et selviän tästä, tapahtui mitä tapahtui. Huomenna mennään varmaan taas siellä pohjamudissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti