Ei vain yksinkertaisesti pysty.
Lähtemään sinne entiseen kotiin ja pakkaamaan niitä tavaroita. Ei vaan yksinkertaisesti pysty liikuttamaan raajojaan asian eteen...onko silloin pakko???
Tiedän, että mitä nopeammin saan haettua mun tavarat, sitä helpompaa on varmasti aloittaa lopullinen käsittely eron suhteen. Mut en vaan pysty siihen yksin. Ajatus, että olen yksin siellä. Tiedän, että tavarat on niillä paikoilla missä ne oli ennen tätä kaikkea.
Kaksi viikkoa sitten en ois uskonu, että millaiset viikot on edessä. En vaan ois uskonu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti