Yksi päivä katsoin vanhoja kuvia ja siellä oli mm. tämä kuva Barcelonasta. Sängyssä kun en unta (taaskaan) saanut, niin alkoi myös Neon 2:sen Ei yksinäinen unta saa -kappale soimaan päässäni.
Siinä kattoa tuijottaessa mietin tätä kuvaa ja tulevaisuutta. Mun tulevaisuus on ihan auki. Ainoastaan opiskelu antaa sille jotain tietä ja pitää mut jokseenki kaidalla polulla, mutta muuten kaikki muu on ihan auki.
Aiemmin mulla oli selvät näkemykset siitä miten mun elämä menee ja mitä haluan. Nyt sitä toista ei ole ja siinä samalla meni myös haavet/suunnitelmat yhteisestä tulevaisuudesta. Nyt kun olen yksin voin tehdä sellaisia suunnitelmia mitä itse haluan, jos joku kiva kaveri tarttuu matkalla mukaan, niin sitten katsotaan et pitääkö suunnitelmia muokata....mut kaikesta en luovu, kompromisseja voin joistain asioista tehdä.
Palataan vielä tuohon kuvaan. Ajattelin, että se olisi mulle sellainen "motivaatiokuva" tulevaisuutta ajatellen tms. Siinä on pitkä leveä polku - välillä voi vähän elämä mennä laidasta toiseen ja tarvittaessa voi pysähtyä penkille levähtämään, jos meno on hurjaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti