Löydän

Illalla sängyssä tuli pyörittyä tovin aikaa. Uni ei vaan tullut. Lääkettä en viitsinyt ottaa, koska seuraavana päivänä voi olla hieman "tukossa". Tarkoitus olisi tänään siivoilla tää mun pieni asunto (en tajua miten olen saanut tän luukun näin sotkuiseksi, en oikeasti ymmärrä!) ja käväistä kaupassa sekä pestä pyykkiä pari koneellista. Ah, tekemistä on paljon, mutta onneksi on aikaa.

No mut siinä sängyssä pyöriessäni aloin miettimään, ylläettäen, asioita. Omaa elämääni ja kuinka yksin ja yksinäinen sitä kuitenki on. Vaikka niitä ystäviä/kavereita on niin kaipaan seuraa iltaisin. Sitä että nukahtaa toisen viereen ja herää sen toisen vierestä. Sitä toista jonka vieressä katsoa tv:tä, toista joka keskustelee mun kanssa tai esittää kuuntelevansa mun juttuja. Ihan sitä perusarkea mitä toisen kanssa voi viettää. Ei mitään yltiö romanttisia juttuja vaan ihan perusperuselämää. Toisaalta en halua ketä tahansa viereeni jakamaan ed. mainittuja asioita, joten sitä toista saa odottaa.

"En etsi vaan löydän."
Pablo Picasso

Olenkin päättänyt etten väkisin etsimällä etsi, vaan se toinen ihminen tulee sitten elämääni kun sen aika on. Lisäksi luulen, että tähän yksin olemiseen vielä tottuu, löytää omia juttuja mitä tekee ettei se olo tunnu yksinäiseltä.