keskiviikko 8. helmikuuta 2012
Soutaa Huopaa
Oon nyt seurannu vierestä yhden tutun säätämistä - sirkustemppuja. Voin vaan todeta, että ei niitä tarvita - onneksi. Olen itsekin niitä joskus harrastanut oikein urakalla. Yrittänyt miellyttää toista keinolla millä hyvällä. Muuttanut omaa itseäni toisen takia, luopunut omista ajatuksista.
Nolona voin myöntää et nuorempana on vaatetyyli vähän muuttunut, musiikkimaku jne. et saisin jollain tapaa sen ihastukseni kohteen huomion minuun. Ei voi kuin jälkeenpäin pyöritellä päätä ja nauraa itselle, mihin kaikkeen sitä on lähtenyt mukaan. :D Onneksi se vaihe on mennyt ohi, eikä sirustemppuja tarvita. Kantapään kautta oppii! :)
Tää samainen tuttu kysyi myös, et mitä me murun kans tehdään ku ollaan niin paljon yhdessä. No ensinnäkään me ei olla 24/7 yhdessä, mää oon koulussa ja muissa menoissani, toinen on töissä. Siinä ku sitä yhteistä aikaa yrittää löytää, niin välillä se jää vähään. Molemmat on myös välillä todella väsyneitä, niin mitään aktiviteettia ei yhteiselle ajalle halua/tarvi. Perus tv, lenkkeily, ruoka jne. riittää. Ja joo, kyllä aika kuluu kuin siivillä vaikkei mitään extremeä tehtäis.
En oikeastaan halua sen kummallisempaa tekemistä. Olen loppujen lopuksi aika kotihiiri, joka tykkää touhuta kotona ja olla vaan. Toki viikonloppuisin voi jotain tekemistä olla, ja mielellään tekeekin jotain...mut ei sen aina tarvitse olla maata mullistavaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Kuulostaa niin hyvältä :) Mä olen myös sellainen kotihiiri ja sitä mieltä ettei aina tartte olla parisuhteen alkumetreilläkään ihan koko aikaa mitään kovin ihmeellistä "tekemistä." Tavallinen arkipuuhastelu yhdessä riittää normisti ihan hyvin ja tottakai välillä on kiva tehdä sitten jotain vähän poikkeavaakin, tai lähteä johonkin.
Kerran seurustelin vuoden sellaisen miehen kanssa, jonka mielestä oli pakko keksiä aina jotain spesiaalia, ihan vaan tavallinen kotona olo oli sille jotenkin ihan ylivoimaista. Se kehitti sitten aina tyhjästä vaikka riidan jos joutui useamman tunnin viettämään kotona ilman aktiviteetteja, pääasia ettei ollut tylsää... :O
Siitä suhteesta ei sitten lopulta monestakaan syystä tullut mittään.
:) Ihmettelen ihmisiä jotka ei osaa olla paikallaan...en pystyisi itse sellaisen kanssa olemaan, mut onneksi meitä on moneen junaan ja joillekin sellainen sopii.
Juu, on se arkipuuhastelu kivaa, kunhan sitä sopivasti maustaa ja rikkoo. Ettei heti kaavoihin kangistu :D
Lähetä kommentti