Mitä sitä elämältä tarvitsee?
Rakkautta, läheisyyttä ja ystäviä.
- - - - - - -
Tuntuuko teistä, että silloin ku asiat menee hyvin omassa elämässä, niin jostain kulman takaa tulee jotain yllättävää ja ikävää? Juuri kun omassa elämässä on asiat hyvin, niin tulee jotain ikävää. Mut niinhän se menee, ylämäen jälkeen tulee alamäki jota toivottavasti seuraa taas ylämäki.
Kirjoitin aikaisemmin kasvaimesta joka löytyi läheiseltäni. Asia on todella paljon pyörinyt mielessäni, vaikka ennustus on hyvä, niin silti pistää se miettimään asioita. Ja mielestäni sen kuuluukin pistää miettimään. Näkee asiat taas hieman eri valossa - on vähän viisaampi kuin hetki sitten. Joutuu miettimään omia arvoja.
Koen olevani aika jalat maassa -tyyppi, vaikka välillä pilvilinnoissa leijun ja suunnitelmat saattavat olla suuret. Kuitenki aina ne elämän realiteetit tulee jostain esille ja osaa suhteuttaa asiat todelliseen elämään. Haaveita ja suunnitelmia pitää olla, sellaisia joita oikeasti pystyy toteuttamaan ja sellaisia joita lottovoitolla pystyy toteuttamaan :D ...sitä lottovoittoa odotellessa.
Mut palataan ystäviin....näin tänään muutamaa vanhaa opiskelukaveria (ed. koulustani) ja heitä oli kiva nähdä pitkästä aikaa. Toisaalta tunnelma oli outo, koska yhdestä heistä on tullut tärkeä ihminen elämässäni ja muut ovat jääneet hieman vähemmälle yhteydenpidolle. Siinä sit mietin, et mitä kerron nykyisestä elämästäni ja huomasin ystäväni (sen tärkeän) välillä hymyilevän itsekseen ku tiesi asioita paaaaaaljon enemmän mitä siinä hetkessä kerroin muille. En vaan kokenut, et haluan jakaa kaikkea heille, koska kyseiset ihmiset esim. eron aikaan jäivät todella etäisiksi (vaikka yhden heistä suhdekiemuroita aikanaan kuuntelin tunti tolkulla) .Oli hieman huvittavaa, mut niin se menee et joistain vain tulee niitä läheisempiä kuin toisista. Mut se ei kuitenkaan tarkoita, et en välittäisi heistä tai etten haluaisi heitä elämääni...tiedän vaan mikä heidän paikka elämässäni on.
Tulipas taas sekalainen kirjoitus :D
All You Need Is Love.
Vai mitä ;)
2 kommenttia:
Tuttu tunne.. Just kun tuntu että asiat on hyvin, sai työpaikan ja muutenkin oli kaikinpuolin hyvä fiilis, niin mummi kuoli. Kai se sit on sitä tasapainoa, ei voi ihan kaikki mennä putkeen, välillä pitää kärsiä ikävistä asioistakin. Edelleen toivotan sulle paljon jaksamista tän asian kanssa <3
Ja mitä ystäviin tulee, niin se on kyllä tosiasia, että vuosien mittaan osa vaan jää.. Niinhän me vähän aavisteltiin silloin aikoinaan. Ja esim. silloin kun ite menin aikanaan lukioon ja paras kaveri amikseen, niin puhuttiin ettei välit muutu mihinkään mutta nykyään nään häntä ehkä kerran tai kaksi vuodessa.
Mut onneks myöhemmin on löytäny uusia, ihania ystäviä vierelle. :)
- M
<3 Niin elämän tasapainoa...vaikka ikävät asiat on ikäviä ja mahdollisimman vähän surua ym. haluaa kokea elämässä, niin ehkä se kuitenki pitää jalat maassa ja näkee taas asioita uudella tavalla.
Eihän me koskaan olla valmiita ihmisinä.
Onneksi niitä ystäviä voi löytää :)
Lähetä kommentti