Kun itsellä on kaikki hyvin. Tietää mitä haluaa ja mitä Toinen haluaa. Suunnitelmia on tehty, haaveista puhuttu jne. Niin jottei tää elämä ihan täydellistä ole, niin eiköhän soppaa yritä hämmentää joku exä.
Nyt ei puhuta mun exästä vaan Toisen. Katkeruus näyttää vielä pilkistelevän, vaikka tällä exällä on jo uus. Ovat yhdessä keksineet keinon millä kiristää Toista. Itse ei voi ku vieressä katsoa. Sanoa toiselle, et tästä selvitään yhdessä. Et asiat ei muutu mun osalta mitenkään ja toivon, että ei Toisenkaan puolelta. Mut silti...elämä on - pa**aa välillä.
Mielestäni kiristäminen on väärin ja koska en halua kertoa kiristämisen syistä tai kohteista sen tarkemmin, niin voin vaan todeta...että aikuiset! Mikä teitä vaivaa?! Tiedän tästä erosta tarpeeksi ja ymmärrän et katkeruutta ym. voimakkaita tunteita on ollu siinä matkan varrella...niin oli mullakin syksyllä. Kauhea katkeruus X:ää kohtaan. Mut joku raja silläkin on. Mun mielestä.
Jos parisuhteen päätyttyä molemmat jatkaa omaa elämäänsä, niin mikäs siinä. Itse olisin ainakin tyytyväinen et se toinenki on löytänyt uuden kumppanin rinnalle. Toki aina se oma aikansa menee erosta toipua, mut jos liian kauaksi aikaa jää vatvomaan, niin ei sitä elämässä pääse eteenpäin. Niin hyvähän tässä mun on jotain "viisauksia" ladella...en oo itsekään aina osannu oikein käyttyä eron jälkeen, mut sitä voi oppia.
Tulikohan tästä tekstistä mitään järkevää/ymmärrettävää?! Oli vaan pakko avautua vähän tuosta kiristämisestä. En vaan hyväksy sitä. Raha on aina rahaa, mut jos siihen vedetään muita asioita mukaan, niin se on väärin. Ja koska tiedän tunteeni Toista kohtaan, pyrin olemaan sivussa...en halua itseäni sotkea asiaan. Hämmentää soppaa enempää (exän uus on laittanut sormensa peliin myös - itse en halua sellaiseen "alentua"). Mut voin sanoa, et rajansa silläkin mitä suostun nielemään ja sivusta seuraamaan.
Ja loppuun - naiset. Ei oo helppoja.
p.s. jos täällä on kauheasti kirjoitusvirheitä niin olen pahoillani, tää kone millä kirjoitan on vieras ja hankala tarkistaa tekstin oikeinkirjoitus...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti