Olen nyt muutamana aamuna heränny ahdistuneissa tunnelmissa. Ero kun tuli, katosivat unet joksikin aikaa, mutta sitten ne palasi (en muista tarkalleen kauan ne oli poissa). Nyt parina viimeaamuna olen herännyt siihen, että ahdistaa, henkeä en saa ja muutenki olo on ollut epätodellinen.
Unien henkilöt ja tapahtumat vaihtuvat. Mutta aina se olo herätessä on ollut sama. En tiedä työstääkö alitajuntani tätä kaikkea (lähinnä eroa) kun nukun, mutta pikku hiljaa alkaa ärsyttämään se tunne mikä aamuisin on. Tiedän, että tämä on ohi menevää ja huomisaamu voi olla erilainen...mut silti. Ei kiitos enempää tai edes parin yön paussi olisi kiva.
Vaikka ero ja X on mielessä päivittäin, mikä on mielestäni normaalia vielä tässä vaiheessa. Silti koen päässeeni eteenpäin. En ole enää päivittäin itkenyt pitkään aikaan. Joskus toki saattaa tulla tippa linssiin, mut sekin kai on ok.
Mutta ettei tää päivä ihan märehtiessä menisi. Syön aamupalan loppuun, otan sauvat käteen ja lähden tekemään lyhyen lenkin. Jospa sitä illan jaksaa sit reippaana töissä olla.
p.s. eilen kävin teatterissa ja syömässä opiskelukaverin kanssa. kivaa oli. tällaisia iltoja lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti