Eilen alkoi luennot ja nyt on post-it lappuja siellä täällä. Ei vaan pää pysy mukana...ehkä se tästä pikku hiljaa taas lähtee, kunhan saa moottorin käynnistettyä.
Voin sanoa, että kuukauden loma opiskeluista oli tarpeen, mutta nyt jo hukun opiskelujuttuihin. Vasta toinen päivä menossa! Ei oo helppoo. Mut kyllä tästä selvitään, selvisin mää syksystäki ja silloin olin niin rikki kuin ihminen voi olla.
- - - - - - - - - - - -
Eilen opiskelukaveri kysyi mikä mulla on? Häkellyin ihan ja kysyin, et miten niin? No ku sun naamasta näkee :D
Tais allekirjoittanut mennä hieman punaiseksi ja kommentoin asiaa lyhytsanaisesti. Opiskelukaveri vaan totesi, että olen kuin eri ihminen - jos vertaa ennen jouluun mua ja mun olemusta...no voin kyllä myöntää, että olo on erilainen. Ei pelkästään niistä hyvistä asioista, mitä viikon aikana on tapahtunu, vaan muutenki.
Lomalla oli pakko pysähtyä ja miettiä...käydä läpi asioita. Tajuta asioita. Ymmärtää. Ja vaikka niitä pieniä vaikeita hetkiä on viikon aikana vielä tullut (ja tulee varmasti vielä pitkään), niin siitä huolimatta ne hetket on vaan ollu erilaisia. Sitähän tää prosessi on, pienin askelin on menty eteenpäin ja pikku hiljaa huomaa, ettei se entisen ajatteleminen enää niin lujaa vihlo rintaa.
Ehkä sitä jokaisella on rajansa kuinka kauan jaksaa ja pystyy sitä asiaa vatvomaan. Lisäksi tarpeeksi kauan kun vatvoo, niin siitä menee maku.
Mut summa summarun mun viikko on ollut kiireistä huolimatta hyvä. Taputan itselleni ja toivotan teille oikein hyvää viikkoa. :)
p.s.mulla on se hemmetin naantalin aurinko naamalla - kuinkahan kovaa sitä nyt tiputaan tähän maailmaan. toivottavasti maa on edes vähän pehmee. katsotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti