Voin vaan myöntää et pari päivää on ollu tosi paha olla...syöpä on laittanut miettimään asioita, avannu vanhoja haavoja menneisyydestä ja uudet "paljastukset" (jotka oikeastaan tiesin) on laittaneet miettimään tätä mun elämää tällä hetkellä...tein päätöksen tällä viikolla, et opintojen suhteen ihan vähän löysään tänä keväänä, ei vaan kaikkea nyt jaksa ja turha sitä piippuun on itseään ajaa.
Mut kyllä tää tästä, uskon niin...vaikka asiat on hyvin, niin silti välillä tulee niitä vaikeita päiviä - valitettaavasti.
p.s. lääkkeitä (uni tai rauhoittavia) en oo tän vuoden puolella ottanut, mut tänään ekaa kertaa harkitsin nuhkahtamislääkkeen ottamista. mut eiköhän se uni tuu ilman sitä.
2 kommenttia:
Heips,
Minulla on ollu vähä samanlainen tilanne tässä kuluneen vuoden aikana. Tuntuu että voimat loppuu kesken. Scheissea on satanut vuoden sisään niskaan niin paljon, että olen monesti halunnut heittää hanskat tiskiin ja lopettaa. Se ja vielä kroonisen kivun kanssa eläminen väsyttävät ja masentavat.
Jos tuntuu oikein rankalta niin löysää ihmeessä opintoja. Ite olen tehnyt niin ,että jos on tiukka tilanne, niin karsin kaiken turhan pois ja teen vain ne kurssit joista tiedän selviytyväni sillä hetkellä. Kyllä niitä kursseja menee ensikin vuonna.
Tsemppiä, kyllä se siitä.
Kiitos tsempeistä! :)
Olen antanut luvan itselleni, et voin ottaa rennommin. Koska niitä kursseja menee ensikin vuonna, vaikka opetussuunnitelma ja tutkintorakenne vähän muuttuukin.
Lähetä kommentti