Sillisalaatti

Viikonloppu meni nopeasti. Ihan liian nopeasti. Töiden merkeissä - oon aiemminki maininnu et mun työ on vaan kivaa :) Se vaan on sellainen työ jota tehdään talvisin, kesällä sit muita hommia. Menenki toiseen paikkaan kesäksi töihin (samaan missä olin edellisen kesän, ja viihdyin siellä) - syksyllä palaan näihin taövihommiin...vaihtelu virkistää - vai mitä?*

Odotan jo kevättä, huhtikuun lopussa alkaa loma - tai noin neljän kuukauden työt. Ihan miten sen ottaa. Elokuun loppuun ehkä kuitenki otan pienen loman, että jaksaa taas opiskella. En ainakaan itse pysty menemään vuotta kokoaikaa paikasta toiseen sata lasissa, vaan pieni breikki johonki väliin on saatava. Onneksi kesätyöni(kin) on kivaa, eikä sielläkään tarvi mennä pää kolmantena jalkana, eli välillä pystyy myös vähän ottamaan rennommin.

Säästökuuri jatkuu ja ruokaa olen tehnyt itse, mutta arvatkaa olenko ottanut kuvia niistä? En, niin enpä viitsi laittaa tänne niistä sen kummemmin. Eikä ne nyt mitään erikoisia ole ollutkaan. Ruoasta sen verran, et sämpylöitä pitäis tällä viikolla tehdä, on ollut litra heraa jo jonki aikaa pakkasessa ja pitäis käyttää se. Mun sämpyläthän ei oo ns. koskaan samanlaisia, joka on hyvä asia - niihin ei kyllästy. Itse tekemällä leipää/sämpylöitä pystyy säästämään (ja jos se pakastin on niin sinne sujauttaa myös). Toki toisille se on vaiva, mutta mulle se on "terapiaa", saan touhuta keittiössä yksin ja vaivata taikinaa (toki kone tekee sen usein mun puolesta :D).

Mut ei mulla nyt mitään sen kummempaa ollut. Hengissä ollaan ja murun kans kyhnötetään kylkikyljessä sohvalla. Haaveillaan ja puhutaan tulevasta, toisaalta nautitaan vaan tästä mitä nyt on. Vähän myös jännittää pääsiäinen, koska menemme mun lapsuudenkotiin. Vanhempieni luona kun ei vaan voi pistäytyä nopeasti, välimatkan vuoksi. Onhan se vähän harmi, mutta se on asia mille ei voi mitään - eikä sitä kannata murehtia.

Tästä tuli nyt tällainen sillisalaattikirjoitus.

*olen kuullut paremmalta puoliskoltani et sanon usein - liian usein - vai? vai mitä? :D