Asunto.

Alkaa pikku hiljaa näyttämään kivalta paikalta, jonne jo odottaa pääsevänsä muuttamaan. Säilytystilaa on liian vähän ja vielä pitää tehdä kompromisseja, mut silti ne kaikkein tärkeimmät asiat saadaan sinne mahtumaan (ja samalla sitä turhaa karsittua pois).

Kuinka paljon ihminen tarviikaan tavaraa? Ei paljoa, mutta sitä rojua vaan kertyy. Sitä kertyy ihan liikaa ja liian helposti. Vaikka kirppari oli todella tuottoisa, niin silti tavaraa jäi yli (mulla on lapsuudenkodissani vaikka kuinka paljon tavaraa vielä, aikanaan asuin isossa asunnossa ja muutin neljä kertaa pienempään asuntoon ja toiselle paikkakunnalle eli tavarat ei todellakaan mahtuneet silloin mukaan ja jäi isän varastoon).

Muutossa on myös yksi inhottava puoli. Minä, joka rakastan ruoanvalmistamista, olen sortunut liian usein pika- ja valmisruokaan. Siis oikeasti en ole pariin viikkoon tehnyt oikeaa ruokaa. Odotan, että päästään asettumaan uuteen kotiin ja sitä kautta normaaliarki alkaisi rullaamaan. Alkaa nimittäin kropassa jo näkemään tämän epäterveellisen ruoan (ja urheilemaankaan en oo päässy!).

Mut mikäs mun alkuperäinen asia olikaan? :D

Asunto, ihanaa kun parvi on kohta valmis ja pääsee nukkumaan uuteen kotiin. Pakko vähän hehkuttaa :)