Näin tänään ystäväperheen pitkästä aikaan. Ennen joulua on nähty viimeksi ja muutama kerta vaan sen jälkeen puhuttu puhelimessa. Oma muuttoni pääkaupunkiin, toisten perheellistyminen jne. ovat vaikuttaneet siihen et aikaa ei oo enää samalla tavalla pitää yhteyttä. Aiemmin tää pariskunta oli sellainen, et exäexän kans tehtiin kaikkea heidän kans. Vaikka ero aikanaan tuli minulle, niin silti tää pariskunta pysyi molempien meidän kavereina. Mikä on mukavaa, sillä monesti käy niin että eron sattuessa myös ne kaverit jakautuu. Tai ainakin mulle on monesti käyny niin.
Päätin tällä viikolla, etten lyhyen kesälomani (2,5 viikkoa) lähde mihinkään reissuun, vaikka kotikaupungissa ois kiva käydä. Mut en halua mennä sinne pariksi päivää, koska täällä mulla on sovittuja menoja loma-ajalleni. Joskus on lupa vaan olla. Ladata akkuja, sillä ei kukaan loputtomiin jaksa ilman lepoa.
No, mitä muuta tajusin (tai muistin) tänään? Helsinki on kaunis. En vaan oo ehtiny nauttimaan sen tarjoamista asioista tänä kesänä. Ois niin monta kivaa paikkaa mihin mennä, mutta aikaa ei ole. Aikataulujen sumpliminen on joskus haastavaa ja sitten kun aikaa on, täyttyy se heti kaikella "tärkeällä". Ei sitä kaikkialle tarvi ehtiä, mut edes jonnekin ois kiva mennä.
Onneksi on aikaa ja uusia kesiä tulee. Ei kaikkea tarvi tehdä nyt heti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti