Hengissä ollaan. Kiire, kiire ja kiire. Ei varmaan tarvi muuta sanoa :D
Lauantaina kävimme murun kanssa hänen vanhemmillaan, haettiin koira hoitoon yhdeksi yöksi. Tätä tapausta en ollutkaan aiemmin tavannut, jotenki vaan aina ristiin oli tiemme menneet. Kiva tapaus olikin ja jäi vielä toiseksi yöksi. Ois jäänyt kolmanneksi yöksi jos murulla ois ollu mahdollisuus vaikuttaa asiaan, reppanan ilme oli näkemisen arvoinen ku koira lähti :D Sitten joku toinen kerta.
On se vaan niin eri ku on koira, pitää laskea ulkokäyntien välit. Ison koiran kanssa mikään pieni lenkki ei riitä, vaan päivän aikana on tehtävä ainakin yksi lenkki missä se saa kunnolla purkaa energiaa, jotta päivä menis hyvin.
Kaiken lisäksi minä en ole koskaan ollut mikään eläinihminen, en vaan ole tottunu olemaan eläinten kanssa. Nyt vaan huomaan, että olen alkanut pehmentyä koirien suhteen. Vielä sellaisten isojen, joita aiemmin olen pelännyt ihan hulluna. Naureskelen välillä et mitähän toi muru on tehnyt mulle, et koirien kanssa eläminen ei oo niin kauheeta. Ehkä se ei oo ku on se muru siinä rinnalla. Ja nyt jo mietinki et sitten ku meillä on se koira...sitten joskus.
(mitähän mun päässä nyt liikkuu???? Kirjoitan koirista! Siis koirista, minä :D) ehkä on aika mennä nukkumaan.
Tää viikko on edelleen superkiireinen, mut palaan asiaan kunhan ehdin.
Mukavaa alkuviikkoa teille, ja kertokaas mulle mikä asia on saanut teidät muuttumaan/muuttamaan ajatteluanne parisuhteen myötä (vrt.mulla toi koirajuttu...)?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti